Kiertue alkoi tiistai-iltana Nummelanharjun viikkokisoista. Ystävällisen TD:n avustuksella saimme järjestettyä itsemme samaan pooliin parin paikallisen vahvistuksen kera.
Nummelanharjun rata on täysimittainen 18-väyläinen rata, joka sijaitsee hiekkamontun ympäristössä. Osa väylistä pelataan pehmeällä hiekalla, osa metsämaastossa.
Korkeuseroja on jonkun verran, ja väylien pituudet vaihtelevat reilusta 30 metristä aina n. 190 metriin saakka, keskipituuden ollessa noin 90 metriä.
Keli oli lämmin, sangen sopiva frisbeegolfiin. Muutamia irtopisaroita tiputteli, mutta sateesta ei voida puhua. Tuulta oli jonkin verran, mutta ei erityisen häiritsevästi.
Sami
Harjun rata on mukavan monipuolinen rata, jossa kilpapelaajakin kohtaa monenlaisia haasteita. Muutama jokseenkin turha pakkokakkosväylä, mutta kokonaisuutena varsin passeli rata. Radan väylä #10 on ehdottomasti kokemisen arvoinen: n. 190, jossa kori on noin 20 metriä tiitä alempana. Kyllä kelpaa siivuttaa!
Kierroksen avausrundi meni sosiaalisissa merkeissä, ja tuloksen tekeminen jäi toiseen kertaan. Henkilökohtainen ennätys täällä on 52, joten mistään kovasta kierroksesta ei voida puhua.
Tulos: 61
Jouni
Harju on eräs suosikeistani, koska siinä yhdistyy hyvällä tasapainolla matka ja tarkkuus. Lisäksi hiekkakuoppa ympäristönä on onnistuttu käyttämään varsin mainiosti. Radan ehdottomia timantteja meikän näkökulmasta ovat varsin vino #11 ja U-kirjaimen muotoinen #14.
Kokemusta radasta ei ole vielä kovin monelta kierrokselta, joten tulostasokin on vastaavalla tavalla vaatimaton. Lopputulokseksi syntyi 62, joka edelleen sisälsi aika paljon tupelointia – mutta sitähän saattoi tässä sosiaalisessa poolissa odottaakin.
Riikka
Nummelan väylät ovat pääosin aloittelijallekin mukavia, jos kiekko lentää edes muutaman kymmentä metriä. Parilla väylällä joutuu tosin heittämään pidemmästi pehmeää hiekkarinnettä ylös, ja päätyy siis hikoilemaan upottavassa hiekassa kun pidempään harrastaneet kapuavat vieressä rappusia omalle heittopaikalleen.
Kokonaisuutena kokemus oli oikein mukava. Kiekkojen puumagneettiominaisuus tuli välillä vastaan, mutta ei niin häiritsevästi etteikö radan heittäisi mieluusti uudestaankin.
Tulos: 91
*) Nykyinen rata voi poiketa kiertueella heitetystä.