Tammisaaren 18-väyläinen metsärata on sangen vaativa. Väylien keskipituus lienee kirkkaasti yli 100 metriä ja monilla väylillä vähänkin lipsahtanut draivi tietää isompaa lukua. Suuret korkeuserot tuovat oman lisähaastensa. Erityisen vaikea on #4:n todella jyrkkä nousu, missä kokemattomammat pelaajat voivat kokea viisaammaksi pelata röyhkeästi metsän läpi.
Radalla on yksi veden ylitysväylä. Ykkösväylä on käytännössä suuri aukea, joka toimii hyvin myös harjoittelurangena.
Jostain syystä minä en juuri koskaan onnistu Tammisaaressa. Lähes aina 8 ensimmäistä väylää on bogeja tai pahempia… (lasken kaikki väylät par3:ksi). Asiaan olisi syytä tulla muutos pian, sillä parin viikon päästä radalla pelataan SM-sarjan viimeinen osakilpailu.
Tänä kesänä radalta on poistettu neljä lyhyempää väylää ja korvattu ne pidemmillä ja aukeammilla väylillä. Uudet väylät ovat..ihan ok, mutta jotenkin pidin niistä vanhoista enemmän. Nyt jää vähän sellainen ”silmät kiinni ja täysillä” –fiilis.
Varsinkin katsellessa vähemmän harrastaneiden partnereiden heittoja, kävi ilmeiseksi, että kyseessä on pro-rata. Aloittelijaa ei säälitä ja harrastajakin saa helposti hermonsa poltettua…
Tulos: 68
Minulla oli varsin korkea käsitys Tammisaaresta ennen rundin aloittamista. Se kesti noin puoli kiesiä. Rata on upeassa maastossa ja maastoa on käytetty hyvin. Valitettavasti hommasta jää kuitenkin keskeneräinen maku, ja lievä hoitamattomuus huokuu kallioilla vaeltelusta. Ratasuunnittelua kaivattaisiin – joillain väylillä vaihtoehtoisten reittien puute tekee reitinvalinnasta hieman turhan yksioikoista. Lisäksi opastepuolen kanssa pitäisi tsempata oikein urakalla.
Tulos oli aika suuri, siis 78. Toisaalta näissä maastoissa olisi voinut epäonnistua paljon pahemminkin, ja nytkin virheet kasautuivat muutamille väylille.
Auringonpaahde ja pari aiempaa samana päivänä heitettyä rataa alkoivat jo tuntua. Heti ensimmäinen 200-metrinen pellon ylitys antoi makua tulevasta, ja kuuden väylän räpistelyn jälkeen päätin sanoa dnf. Levänneenä radan voisi vielä jaksaa pelata, mutta kun kiekko singahteli mihin sattuu ja onnistunutkin heitto oli vain kolmanneksen poolikavereiden heitoista, alkoi hymy vähitellen hyytyä. Maisemat ovat kyllä upeita ja väylät sinänsä hienoja, mutta en kyllä suosittelisi tätä rataa aloittelijoille.
Tulos: dnf (6 ekalta väylältä 46)
*) Nykyinen rata voi poiketa kiertueella heitetystä.