Kuluttajavalituslautakunta näemmä ratkaisi yhden hinauspalvelua koskevan tapauksen. Asiassa sinänsä oli juridiikan puolesta kyse aika yksinkertaisesta ja suoraviivaisesta peruutetusta palveluksesta: kuluttaja oli tilannut viikonloppuyönä moottoritielle hinausauton, ja peruutti tilauksen 25 minuuttia alkuperäisen soiton jälkeen auton sittemmin käynnistyttyä. Tästä seurasi reilu 200 euron lasku, jota ei edes korvattu vakuutuksesta, koska hinausta ei tosiasiassa tapahtunut.
Kuluttajavalituslautakunta katsoi, että tämä reilu 200 euron veloitus on kohtuullinen ko. hinausliikkeen hinnaston, kellonajan ym. muut seikat huomioiden. Asiaa on vähän vaikea arvioida pelkän päätöstekstin perusteella, mutta ainakin seuraavat asiat pistävät silmään:
- Kuinka hyvin kuluttajan oletettiin tuntevan hinausliikkeen hinnasto?
- Onko todella niin, että kuluttajan olisi kannattanut mielummin todella ottaa edes joku lyhyt hinausmatka, jotta vakuutus olisi korvannut reissun?
- Onko 200 euron lasku tällaisesta aiheesta kohtuudella kuluttajan arvattavissa?
Varmastikin laskutus on hinausliikkeen hinnaston mukainen, eikä välttämättä edes alan yleiseen hinnoitteluun nähden kohtuuton. Mutta kyllä ainakin meikällä permis oikenisi, jos saisin tuollaisen laskun. Tuskin intuitiolla hahmottaisin aloitettua hinauspalvelua noin kalliiksi. Se voi toki olla naiiviutta, mutta en olisi yhtään ihmetellyt, vaikka KVL olisi sovitellut hintaa kuluttajan oletusten perusteella. Ei tällä kertaa, näemmä.
Noh, ymmärrän entistä paremmin Hesarissakin jokin aika sitten käsiteltyä pointtia: vanhat autot on todellakin helpointa jättää sinne, minne ne sattuvat laukeamaan.
Posted by Jouni Heikniemi at 11.02.04 22:09