Usein todetaan, ettei perinnön lakiosasta voi määrätä - siis että esim. vainajan lapset saavat aina oman pienen osansa perinnöstä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä perintökaari (40/1965) sisältää 15 luvussaan eräitä poikkeussäännöksiä.
Yksinkertaisin sääntö on PK 15:1.1:ssä: "Älköön kukaan saako perintöä tai testamenttia sen jälkeen, jonka kuoleman hän on tahallisesti aiheuttanut rikollisella teolla." Vastaavanlainen on PK 15.1.2:n sääntö: "Jos 1 momentissa tarkoitettu rikos on kohdistunut perittävän perilliseen tai testamentin saajaan, ei rikoksentekijällä ole parempaa oikeutta kuin hänellä olisi ollut surmatun eläessä." Lisäksi PK 15.2:n mukaan se, joka on hävittänyt tai salannut testamentin, voi oikeuden päätöksellä menettää perintönsä.
Varsinainen perinnöttömäksi tekemistä koskeva pykälä on PK 15.4.1: " Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää." ja edelleen 2 momentissa: "Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen. "
Lakikirja tuntee perinnöttömäksi tekemisestä tasan yhden oikeustapauksen, KKO 1987:131. Siinä perinnöttömäksi tehty oli tuomittu useisiin vankeusrangaistuksiin mm. alkoholin valmistamisesta, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja varkauksista. Näiden katsottiin loukanneen perittävää niin paljon, että testamentin määräys katsottiin voimassaolevaksi.
Selvää on, että määräystä "syvästi loukkaamisesta" tulkitaan pitkälti subjektiivisesti, joskaan jonkinlaista yleisen paheksuttavuuden komponenttiakaan ei voitane poissulkea. Joka tapauksessa perinnönjakoon vaikuttaa PK 15:5:n säännös, jonka mukaan perinnöttömäksi tehdyn perintöosan saa se, joka olisi saanut sen, jos ko. henkilö olisi kuollut ennen perittävää. Sama pätee myös 1-2 §:n perusteella perintöosansa menettävien osuuksiin.
Posted by Jouni Heikniemi at 25.02.04 21:34