Siviilipalvelusaloitteeni no. 1: luentoehdotus

Siviilipalvelusmiehet voivat tehdä aloitteita keskuksen toiminnan kehittämiseksi. Ensimmäisessä aloitteessani käsittelin yhteiskunnan rakenteisiin liittyvän opetuksen puutetta koulutusjakson ohjelmassa.

Aloitteen teksti

EHDOTUS LUENNOKSI: JOHDATUS YHTEISKUNTARAKENTEISIIN JA KULUTTAJUUTEEN

Näkemykseni mukaan koulutusjakson opetuksellinen sisältö keskittyy tällä hetkellä aatteelliseen sivistykseen. Tätä pidän sinänsä järkevänä, mutta mielestäni siviilipalveluksen kokonaisetuja ajaisi paremmin ratkaisu, jossa siviilipalvelusmiehille annettaisiin myös laaja-alaisempaa tiedollista taustaa yhteiskuntamme toiminnasta. Tämä edistäisi miesten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja siten vaikuttaa siviilipalvelukseen kohdistuviin yleisiin asenteisiin.

Esitän, että keskus ottaisi opetusohjelmaansa nyky-Suomen yhteiskunnallisten rakenteita käsittelevän luennon. Samalla olisi hyvä käsitellä mm. EU:n vaikutusta Suomen itsemääräämisoikeuteen ja ulkopolitiikkaan - aiheet ovat lähellä myös nykyistä militarismin käsittelyä.

Koska en usko, että aihe järkevällä tarkkuudella käsiteltynä kiinnostaisi siviilipalvelusmiehiä kokonaisen luennon vertaa, esitän, että luento jaettaisiin kahtia, ja yhteiskunta-asiaan käytettäisiin vain toinen puolikas. Toinen puoli käsittelisi kuluttamista ja kuluttajan oikeuksia nyky-yhteiskunnassa. Tätä asiaa ei käsitellä riittävissä määrin muussa opetuksessa, vaikka se on markkinataloudessa selviämisen kannalta erittäin olennaista. Lisäksi sivarien kireässä taloudellisessa tilanteessa perustietämys omista oikeuksista korostuu.

Olen hahmotellut ehdotukseni luentojen tarkemmasta sisällöstä liitteeksi 1. Pyydän keskusta perehtymään ajatuksiini ja harkitsemaan tämän tyyppisen luentosisällön ottamista mukaan koulutusohjelmaan.

Liite: luentosuunnitelma

1. osa: Yhteiskuntarakenteet

Luennon tulisi käsitellä Suomen keskeisimmät viranomaiselimet, vallan kolmijako-oppi ja Euroopan Unionin perusteet.

• Mitä oikeusvaltio tarkoittaa?
  • Joitain näkökulmia oikeusfilosofiaan ("mitä oikeus on?") ja oikeussosiologiaan ("mitkä ovat oikeuden tosiasialliset vaikutukset?").
  • Tavoitteena avartaa oikeuden käsitystä: kyse ei ole vain käräjäsaleista, vaan yhteiskunnan arvojen ohjailusta.
  • Ehkä välähdys oikeuden historiaa?
• Valtiovallan kolmijako: lainsäädäntö, täytäntöönpano, tuomiovalta
  • Keskeiset valtioelimet (eduskunta, hallitus, presidentti) ja niiden valintatapa
    • Lyhyt kertaus vaalimenettelyistä ja toimintatavoista ym.
  • Keskeisten valtioelinten työnjako
    • Erityisesti alistussuhteet: parlamentaarinen vastuu, säädösten anto-oikeutta koskeva yleinen oppi (Mistä hallitus voi päättää? Entä mistä eduskunta?)
  • Ulkopolitiikan menettelytavat: kuinka Suomi kommunikoi muiden valtioiden kanssa? Tasavallan presidentin rooli ja sen kehitys (tiiviisti!)
  • Keskeiset sisäpoliittiset aihepiirit: valtiovarainministeriön tehtävä verojen kerääjänä, poliisi tuomiovallan "esitutkijoina", syyttäjälaitos, sosiaalitukijärjestelmä
• Euroopan Unioni
  • Tiivistetty välähdys historiasta
  • Unionin rakenne: kolmen pilarin malli
  • Käytännön päätöksenteko
    • Mitä tekee parlamentti? Ministerineuvosto? Komissio?
    • Mikä on direktiivi?
    • Mitä huippukokouksissa tapahtuu?
    • EY:n tuomioistuimen rooli
  • Miten Suomi voi vaikuttaa unionin asioihin? (osittain tiivistelmä edellisestä)
  • Mitä vaikutuksia unionilla on ollut jäsenmaiden tilaan?
  • Mitä vaikutuksia sillä arvioidaan olevan lähiaikoina mm. Euroopan kauppa- ja ulkopolitiikkaan? Entä puolustusjärjestelyihin?

2. osa: Kuluttajakasvatus

Luennon tulisi kyetä kattavalla tavalla esittelemään suomalaisen kulutuksen nykytilanne sekä antamaan käytännön ohjeistusta siitä, millaisia oikeuksia suomalaisella kuluttajalla on. Jos aikaa jää, myös kansainvälisen kaupan perusasioita voisi käydä läpi: EU avaa rajoja, ja mm. euroopanlaajuinen kuluttajansuoja on ajankohtainen asia monessakin mielessä.

• Mitä kuluttaminen on?
  • Jotain numeerista tai muuten selkeästi esitettyä tietoa siitä, paljonko Suomessa kulutetaan mihinkin tarkoitukseen - ja miten nämä luvut suhtautuvat muihin valtioihin.
  • Kulutus yhteiskunnallisena ilmiönä: raha- ja materiaalivirrat alkutuottajilta loppukuluttajille.
• Kuluttaja ja elinkeinonharjoittajat
  • Intressien ristiriitoja:
    • kauppias yrittää houkutella kuluttajaa ostokseen, joka ei välttämättä kannata
    • kauppias ei halua korjata kuluttajan ostamaa tuotetta sovitulla tavalla
    • kuluttaja ostaa talon, jonka rakentaminen viivästyy
  • -> taloudellisia konflikteja, joiden ratkaisemiseen tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä.
  • Asia tulisi yrittää selittää molemmilta näkökulmilta; tätä osaa kuluttajansuojasta ihmiset eivät yleensä hahmota ollenkaan.
• Kuluttajan suojakeinot
  • Hinnanalennus
  • Kaupan purku
  • Vahingonkorvaukset
  • Valitustiet
    • Kuluttajaneuvojat
    • Kuluttajansuojalautakunta
    • Ääritapauksissa käräjäoikeudet
  • "Case-oppia"
    • "Mitä tehdä kun kännykkäni on ollut viidettä viikkoa huollossa?"
    • "Kahvinkeitin hajoaa aina vain uudestaan!"
    • "Palautin postimyynnistä tilaamani imurin. Kuka maksaa postikulut?"
    • Siis: yksinkertaisia ratkaisuja arkisiin kulutusongelmiin.

Keskuksen vastaus

Yhteiskuntakasvatukseen liittyviä luentoja LKK:lla on kuulemma pilvin pimein, ja myös EU-asioita käsitellään. Jokaisen erän lukujärjestys on laatijansa (toimialavastaavan) näköinen, ja erälle 13/01 näitä ei vain sattunut ollenkaan. Kritisoin erämme lukujärjestyksen painottumista ideologiseen opetukseen, mutta en saanut kritiikilleni vastakaikua. Mitään konkreettistahan asian eteen ei tietysti ollutkaan enää siinä vaiheessa tehtävissä meidän erämme osalta.

Jouni Heikniemi
2.9.2001

Tämä dokumentti on osa
sivarisivustoani.